Huomasin, että en ole kertonut paljoakaan asuinpaikastani Pyhästä Pendelin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostarista. Korjataanpa asia nyt.

Kreikkalaisen nimitradition mukaan luostarin nimi on hieman erilainen. Täällä sitä nimitetään Theotokoksen eli Jumalansynnyttäjän taivaaseen astumisen muistolle pyhitetyksi luostariksi. On siis pienen pieni teologinen sävyero noissa nimissä, vaikka samaa molemmat tarkoittavat.

Pendelin luostarin perusti Evriposin piispa Timotheos vuonna 1578. Jo vuonna 1570 Pyhä Timoteus saapui alueelle, jossa silloin sijaitsi luostarille vielä nykyäänkin kuukuva Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Vuoren nimi oli silloin Ammomon (Synnitön), sillä se oli ollut keskiajalta alkaen monen askeettisen munkin koti. He elivät luolissa ja alkeellisissa majoissaan rukoillen ja hengellisiä harjoituksia tehden. Alueella eli myös paljon varkaita ja ryöväreitä naapureina, mutta he eivät mukeista välittäneet, eihän näillä ollut mitään ryövättävää.

Vuoren ympäristöstä Pyhä Timotheus löysi puusta ja kivistä tehtyjä erakkomajoja ja perimätiedon mukaan hän löysi retkillään erään oliivipuun alta myös Theotokoksen eli Jumalanäidin ikonin. Hän piti tätä jumalallisena enteenä tulevalle luostarille.

Alusta alkaen aina vuoteen 1821, jolloin Kreikka vapautui turkkilaisvallasta, Pendeli oli patriarkaalinen eli stavropegeaki-luostari, kuului siis Konstaintinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Vuonna 1821 se tuli Ateenan arkkihiippakunnan alaiseksi.

Vuonna 1692 Pendeliin liittyi kaksi tunnettua luostaria, Tao (Ntaou) Pendelin luostari ja Pyhän Nikolaus Kalesialaisen luostari. Myöhemmin ne kuitenkin erkanivat taas ja Ntaousta tuli naisluostari ja Pyhän Nikolauksen luostarin toiminta loppui myöhemmin.

Turkkilaisvallan (vv. 14561821) aikana luostari sai monia etuoikeuksia sulttaanilta. Mutta monesti turkkilaiset itse kumosivat käskykirjeensä ja ryöstivät luostaria. 17. ja 18. vuosisadoilla luostari esitti merkittävää roolia Ateenan ja sen pohjoisten lähiöiden uskonnollisessa, kultturellisessa ja sosiaalisessa elämässä. Kreikan vallankumouksen aikoina v. 1821 munkit jopa ottivat osaa taisteluihin, suojelivat patriootteja, isänmaallisia ja ehkäpä tunnetuin aktiviteetti noilta ajoilta on ns. salainen koulu eli Krypho Scholio, joka toimi luostarin johtamana opettaen kreikkalaisille lapsille uskontoa, kieltä ja kulttuuria salaisissa luokkahuoneissaan.

Tuo Pendelin salainen koulu on päässyt myös nykyiseen Kreikan 200 drakman seteliin, jossa se on kuvattuna setelin toisella puolella. Nykyisin koulua ja sen toimintaa esitellään vierailijoille luostarin museossa.

Itse luostari ja sen kirkko on rakennettu bysanttilaisen perinteen mukaisesti ja sitä on siis korjattu ja uudelleen rakennettu vuosien saatossa monta kertaa. Viimeisin suuri uudistus tapahtui v. 1971, jolloin luostarin itäsivulle rakennettiin suuri interortodoksinen keskus, jossa on kokous- ja konferenssitilat suurillekin kokouksille ja majoitustilaa 50-60 henkilölle. Majoituskapasiteetti on suurempikin, kun käytetään luostarin omia majoitustiloja.

Kirkko on rakennettu v. 1588 tyypillisesti bysanttilaisittain ristin muotoiseksi. Kirkkoa on laajennettu v. 1953 ja vanha kirkko jäi ikään kuin uuden kirkon sisään. Vanhimmat seinämaalaukset lienevät vuodelta 1600 ja suuri Pantokrator Kristus Kaikkivaltias-seinämaalaus on vuodelta 1750. Kirkko on siis omistettu Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle ja sen juhlapäivä on elokuun 15. päivä.

Luostarin perustajan löytämä Jumalanäidin ikoni varastettiin Pendelistä vuonna 1966, eikä sitä olla vieläkään löydetty. Ikonostaasia on uusittu mm. vuonna 1953 tunnetun ikonimaalari Fotis Kontoglun toimesta.

Luostari sijaitsee 20 kilometriä Ateenasta ja se on rakennettu Pendeli-vuoren eteläiselle rinteelle noin 430 metrin korkeudelle merenpinnasta. Ilma on siis tällä puhdasta ja raikasta verrattuna Ateenan saasteiseen ilmaan. Tosin lämpötilakin on etenkin syksyllä ja talvella vastaavasti kylmempi kuin alempana Ateenassa. Alueella oli vuosi sitten (1999) iso maanjäristys ja se vaurioitti itse asiassa yllättävän vähän luostaria, mutta siellä täällä rakennuksissa on vieläkin nähtävissä jälkiä tuosta järistyksestä. Toinen suuri luonnonmullistus oli pari vuotta sitten, jolloin joittenkin huolimattomien tulenkäsittelijöiden vuoksi kaikki metsät luostarin ympäriltä paloivat ja vuorimaisema on yhä epätodellisen ankea. Palo pysähtyi aivan luostarin muureihin.

Luostarialueella sijaitsee yksi luostarin kappeleista. Se on omistettu Pyhän Timoteuksen muistolle ja sen praasniekkapäivä eli maallisemmin nimipäivä on elokuun 16. päivä. Muita kappeleita luostarilla on nykyään hoidossaan kaksi, Pyhien Ruumiittomien Enkelien kappeli Halandrissa ja Pyhän Marinan kappeli Aigaleossa. Kuuluisin aiemmista Pendelin kappeleista lienee Pyhän Voiman kappeli, joka on monien myllerryksien jälkeen jäänyt eriskummallisena jäänteenä aivan keskustassa Ateenan vanhassa kaupungissa sijaitsevan opetusministeriön kainaloon. Kappelia on hieman kavennettu, mutta yhä siellä toimitetaan palveluksia, vaikka uusi aika ja uudet rakennukset ovatkin vyöryneet sen päälle.

Veljestöä luostarissa on paikalla noin parikymmentä ja useat heistä työskentelevät luostarin ulkopuolella erilaisissa tehtävissä mm. seurakunnissa pappeina. Luostarin johtaja, igumeni Ioannis (Sakellariou), sai äskettäin (kuten edellisillä sivuilla olen kertonut) Thermopylain piispan arvonimen. Luostarissa on kaksi arkkimandriittaa, joista toinen asuu viereisessä kylässä Palio Pendelissä. Lisäksi pappismunkkeja on kymmenkunta ja muita munkkeja tai munkkidiakoneja puolenkymmentä. Edellinen luostarin johtaja Krisostomos (Synetos) on nykyään Dodonesin metropoliitta.1900-luvulla on neljä muutakin johtajaa kohonnut hiippakunnan piispaksi eli metropoliitaksi ja yksi, Damaskenos (Papandreou), v. 1920, Ateenan arkkipiispaksi.